Valon voimaa Meri-Lapissa! Näin Tornion kirkkotekstiilit syntyivät
Valon voimaa Meri-Lapissa! Näin Tornion kirkkotekstiilit syntyivät.
Tornion kirkon uudet kirkkotekstiilit ovat maalauksiani kankailla ja langoilla. Neula on siveltimenä ja langat väreinä, joiden kuivumista ei tarvitse odottaa.
Tornion Hedvig Eleonoran kirkko on puukirkko vuodelta 1686. Kirkko on ainutlaatuinen puuseppien taidonnäyte, jota katselin ensin puoli tuntia ihmeissäni, kun tulin ensi kertaa kirkkoon, keväällä 2023. Sitten vasta otin kameran esille ja aloin valokuvaamaan kirkon aarteita.
Puusta kaiverretut korkokuvat, patsaat ja kuviot on maalattu vahvoilla väreillä. Katon holveihin on maalattu Raamatun kertomuksia. Kultaisella maalatut kolmiulotteiset ornamentit näyttävän liikkuvan, kun valo osuu niihin. Turkoosia, oranssia, punaista, sinistä, tummaa vihreää. Ja kultaa.
Upeaa. Mikä ilo ja kunnia saada tehdä tähän kirkkoon taidetta!
Ensi käynnillä otin värinäytteet sävymallieni mukaan kaikista kirkon pinnoista, mittasin alttarin ja tietenkin keskustelin kirkkoherra Mirja-Liisa Lindströmin ja suntioiden kanssa, kysymyksin: Mikä on kaikkein tärkeintä tässä ihmeellisessä kirkossa.
Millaisia muistoja rakkaasta kirkosta on? Kuuntelen aina herkällä korvalla. Kaikkea ei lue kirjoissa. Kirkkotekstiilien suunnittelu on yhteistyötä, vaikka taiteilijan homma se kaikki tietenkin on. Se tekstiilien suunnittelu ja valmistus. Teen kaiken itse, työni on käsityötä alusta alkaen viimeiseen ompeleeseen saakka.
Luonnoksia katsoimme seuraavaksi, silloin Teamsin kautta, talvella 2023. Keväällä 2024 tulin kirkkoon eriväristen kankaiden kanssa. Ja katsoimme lisää luonnoksia. Tutkin läheltä ja kaukaa, mitkä kankaat sopivat kirkon sävyihin, millainen kontrasti sävyillä pitää olla, että ne näkyvät kauas ja millainen kuvioiden eli symboleiden koko on hyvä, oikeassa mittakaavassa.
Juhlapäivä! Tornion kirkossa otettiin käyttöön uusi antependium eli alttarivaate ja valkoiset kirkkotekstiilit 1. adventtina, 1.12.2024.
Tornion kirkon alttarilla on ollut 112 vuotta punainen antependium, joka on tekstiilitaiteilija Lina Palmgren (1876-1968) suunnittelema ja Suomen Käsityön Ystävien valmistama vuonna 1912. Yli satavuotias alttarivaate on hyvin kulunut, työnsä tehnyt ja ansaitsee päästä eläkkeelle. Tekstiili restauroidaan ja ehkä asetetaan esille kirkkoon.
Tunnen suurta kunnioitusta tuota vanhaa tekstiiliä kohtaan. Se on palvellut 112 vuotta Tornion kirkossa. En ole koskaan ennen nähnyt niin vanhaa kirkkotekstiiliä aktiivisessa käytössä kirkoissa. Olen varma, että myös uusi antependium kestää sata vuotta. Olen valmistanut sen huolella ja sydämellä.
Uusien kirkkotekstiilien nimi on “Joka aamu on armo uus”. Alttarin etuosan peittää antependium eli alttarivaate. Tekstiili on yksittäiskappale. Valkoisiin kirkkotekstiileihin kuuluu myös lukupulpetin etuosassa käytettävä tekstiili, ehtoollismaljaa peittävä kalkkiliina ja papin käyttämät tekstiilit – messukasukka ja stola. Näihin kirkkotekstiileihin valmistuu myöhemmin myös violetti, vihreä, punainen ja musta tekstiilisarja.
Tekstiilien kankaat ovat villaa. Taidekirjonnassa käytän myös silkkiä, puuvillaa ja viskoosia, sekä kankaissa että kirjontalangoissa.
Tornion kirkon kirkkotekstiilien symboliikkaan eli vertauskuviin sisältyy aiheita Tornion kirkon maalauksista, historiasta ja ympäröivästä luonnosta.
Alttari on kirkon itäpäädyssä, josta aurinko nousee.
Valo tulvii kirkkoon sisään itäisestä ja eteläisestä ikkunasta. Valo on myös kultaisissa köynnöksissä, kirjoituksessa ja monissa yksityiskohdissa.
Heti ensi käynnillä Tornion kirkossa kiinnitin huomiota kirkon käytävää reunustaviin maalauksiin, joihin kaikkiin on maalattu erilainen puu. Jokaisen puu takaa loistaa valo.
Minusta puut ovat kuin ihmisiä.
Puut ovat kaikki erilaisia. Nekin ovat ikään kuin matkalla kohti valoa. Kuljemme puiden ohitse, niiden mukana. Puut johdattavat meitä. Puiden reunustama kirkkotie alttarille jatkuu alttarilla antependiumissa.
Maaluksissa monien puiden juurella on hahmoja, ihmisiä.
He hakevat turvaa puista ja lepäävät puun juurella. Tornion kirkko on puukirkko, siksi puuaihe on hyvä myös tekstiileissä.
Lilja-symbolit toistuvat puisissa koristerakenteissa.
Liljojen sisälle on maalattu punaista väriä veren symbolina. Ne viittaavat Jeesuksen uhrikuolemaan ja Marian kärsimyksiin. Lilja on sekä Jeesuksen että Marian symboli.
Kirkon puupintoihin on maalattu ootrauksia (marmorin jäljitelmiä). Ne näyttävät oksilta, puunsyiltä ja juurilta. Samanlaista pintaa olen kirjonut tekstiileihin – juurien ja oksien viivat syntyvät ompelulangoista.
Antependium peittää alttarin edestä ja molemmilta sivuilta.
Tekstiilin pituus on 2,5 m ja korkeus 1 m. Olen huomioinut antependiumin suunnittelussa alttaripöydän pellavaliinan, jonka 14 cm korkea pitsi peittää alttarin yläreunan. Pitsi on nyplännyt Sirkka Gullsten ja liinan on ommellut Eeva Peiti. Pitsiliina sopii loistavasti kokonaisuuteen.
Tekstiilin yläosaa taidekirjotut koristeelliset kultaiset valon pyörteet löytyvät monista kirkon rakenteista. Ornamenteissa näkyy myös liljan muotoja, joita on veistetty kirkon moniin puukoristeisiin. Kirkkotie jatkuu antependiumissa. Valo tulvii tekstiilin keskeltä. Kuljemme valoa kohti.
Antependiumin oikealle sivulle eli kirkon eteläiseen suuntaan, olen kirjonut suuren männyn ja kesäpäivän poutapilvet. Ihmisiä on lepäämässä puiden juurella, kuten kirkon käytävän maalauksissa.
Tekstiilien vasemmalle sivulle, kirkon pohjoiselle puolelle, olen taidekirjonut yön ja koivun. Koivu ja tähti on Sakari Topeliuksen kertomus lapsista, jotka etsivät kotia. Tarina kertoo koti-ikävästä ja kristityn taivasikävästä. Puiden juurella istuu ihmisiä. He hakevat turvaa suuren puun alta, jossa on hyvä levätä.
Alttarikaide peittää antependiumin alaosaa. Tärkein symboli, valo, näkyy kaiteen yli kirkonpenkkiin.
Valkoisen kirjaliinan aiheina ovat koivun lehdet ja valo alttarilta. Aurinko koivun lehdillä on kuin kultaa keväällä, kesällä ja syksyllä. Köynnösmäinen muoto toistuu kirkon ornamenteissa.
Valkoisen messukasukan edessä kirjonta on kuin kallisarvoinen koru. Kultainen lilja on kehyksissä, sen ympärille on kirjottuja kangashelmiä.
Kasukan takana on köynnösristi, joka muodostuu liljoista ja vihreistä lehdistä. Lilja on Marian ja Jeesuksen symboli. Sen muoto toistuu kirkon rakenteissa ja muistuttaa Tornion puukirkossa seurakuntatalon kirkkosalissa, kun kasukkaa käytetään seurakuntatalon messuissa.
Valkoisessa kalkkiliinassa on aurinkosymboli kirjaliinan keskellä. Auringon säteet ulottuvat tekstiilin reunoille saakka. Auringon keskelle kirjoin ristin muotoon vuorikristalleja. Ulkoreunassa on pieniä versoja, jotka nousevat auringonvalossa.
1.adventin messussa, Tornion kirkossa pastori Jane Fagerström, kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström ja pastori Jarkko Hannunen. Kuva: Tuomo Ylinärä
Valkoinen papin käyttämän stolan takaosassa, niskassa, on samanlainen risti kuin Tornion kirkon katolla. Stolan edessä, vasemmalla puolella, on kultaisia liljoja ja vihreitä lehtiä kuten saarnatuolin puukaiverrukissa.
Kuin rukous – Helena Vaarin kirkkotekstiilejä näyttely Suomen käsityön museossa tänä syksynä oli hyvin suosittu ja se sai paljon hyvää palautetta. Näyttelyssä kävi yli 8000 vierasta.
Todella hieno näyttely, jotenkin tosi koskettavia. Elämyksellisiä. Täällä menisi vaikka kuinka kauan, vaan pitää mennä muuallekin. Ehtiikö sitä vielä uudelleen.
Tuli niin hyvä ja rauhallinen olo tuolla Helena Vaarin näyttelyssä. Täällä on niin paljon sellaista, että jää vaan katselemaan ja ihastelemaan.
Kaksi kirkon työntekijää kehuivat kovasti Helena vaarin näyttelyä ja toivat esiin esim. sen, miten hienoa on, että vähemmän kirkkovuoden aikana käytössä olevan värisetkin kirkkotekstiilit, esim. musta, pääsevät näkyviin näyttelyssä. Vihreä, jota näyttelyssä ei juuri ole, onkin yleisimmin käytössä, joten niitä pääsee sitten muuten ihmiset enemmän näkemään.
Todella hieno näyttely tuo kirkkotekstiili näyttely. Eihän sitä tajunnut ollenkaan kun tuli tänne. Ihan uusi maailma aukeni. Kiitos.
Oli hieno. Kiitos. Harvoin sitä tulee katsottua tästä näkökulmasta tekstiilejä kirkoissa, kun ovat osa sitä kokonaisuutta. Siellä on niin paljon aina muutakin siinä ympäristössä.
Haikein mielien purin kauniin näyttelyni marraskuussa.
Mutta kaikki ei jää vain muistikuvien varaan! Ensi vuonna julkaisen 25 min videon Kuin rukous – näyttelystä. Video tulee kaikkien katsottavaksi YouTube-kanavallani. Olen niin iloinen, että sain ammattilaisen, Jussi Valkeajoen, kuvaamaan ja editoimaan näyttelyn esittelyn!
Jaan videon sinulle, kun kaikki on valmista.